sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Juri Nummelin: Viimeinen bjarmialainen. Kuoriaiskirjat 2013.


Tähtivaeltaja 1/2014

Nummelinin teos alkaa väkevästi veren, alkuvoimaisen seksuaalisuuden ja teurastuksesta lämpimän miekan merkeissä. Kylmässä lumessa vietit ovat hereillä.

Teoksen tapahtumat sijoittuvat tuttuun pohjolaan, joka on komeasti fantasiakirjallisuuden perinteiden mukainen, mutta kotimainen versio. Nummelin luo varmalla otteella jylhän ja maagisen maailman ja päähenkilön, joka luulee olevansa enemmän kuin on.

Hurjia petoja, outoja kirjoja, jättiläisiä ja muinaisia jumalia ei tarinasta puutu, kun salaperäinen antisankari Pesäri etsii kaunista kuninkaantytär Ahdotarta ja tämän hallussa olevaa Jomalin patsasta. Muitakin kuninkaantyttäriä miehiselle miehelle on tarjolla ja hänen miekkansa on usein tanassa. Lopulta Pesäri saa pesää ja muutenkin mitä ansaitsee.

Kirjassa on ironiaa ja huumoria, kuten Nummelinilta sopii odottaa. Erityisesti tiettyjen vainajien syöttäminen petoeläimille pistää naurattamaan, paitsi tietenkin vainajien omaisia. Lopputaistelun lonkero-otus on asianmukainen kunnianosoitus mestari Lovecraftille, samoin tietenkin hullun arabialaisen kirjoittama kirja.

Tekijä kertoo kirjan jälkisanoissa tarinan syntyhistoriasta ja taustoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.